Uusi blogini kutsuu Sinut mukaan matkalle luontoilemaan, kurkistamaan erilaisiin kädentaitoihin seuranamme Näätä, Maski, Tutka ja Bella. Välillä rakennamme pikkuisen.
Olen saanut elämäni aikana mittaamattoman arvokkaita neuvoja, opastusta ja kannustusta. Haluan laittaa hyvän eteenpäin ja jakaa positiivisia kokemuksia.
Iso ampiine eli herhiläinen Vespa crabro herkuttelee ja pöristelee kohti uusia seikkailuja. Maineestaan huolimatta herhiläinen on perin säyseä ja touhukas pihamaan vieras.
.
" Komea, jopa 3 sm:n mittainen, mutta sangen harvinainen herhiläinen, Kalevalasta tuttu "hiiden lintu" pyydystää toukilleen mehiläisiä. Se rakentaa pesänsä onkaloihin, onttoihin puihin jne."
Näin tuumii:
Maapallon eläinkuvasto
Werner Söderström Osakeyhtiö
viides painos
kirjapainossa Porvoossa 1954
Alkusanat toimittaja on kirjoittanut "Porvoossa marraskuulla 1936."
Kirja on alkusysäys luontokiinnostukselleni.
Täällä hieman uudempaa tietoa herhiläisestä ja sen elintavoista:
Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti.
Tervetuloa takaisin! 💐💗
VastaaPoistaOlenkohan koskaan nähnyt herhiläistä? Ehkä lentävä pörräiskammoisena en ole jäänyt katsomaan...
Positiivista vuotta!
Huomenta, ja kiitos Pirjo!
VastaaPoistaTäällä niitä alkoi ilmestymään joitakin vuosia sitten. Laitoin ensimmäisestä, kuolleena löytämästäni yksilöstä kuvan Vuodatuksen blogiin, muistatko? Kuvathan katosivat, mutta ne ovat toivottavasti itselläni tallessa jossain.
Pirjo, kun herhiläinen on lennossa, sitä ei voi oikein sekoittaa muuhun. Lento on uljasta, suoraviivaista, vähän niinkuin Junkersin lento oli lentonäytöksessä joskus muinoin :) Lennosta kuuluu myös aivan omanlaisensa ääni.
Viime kesänä niitä oli aikalailla. Ihan perhossyöttien ansiosta. Aika pieniä olivat herhiläisiksi 22-24 mm, joten olivat ehkä "työmiehii". Elä suotta pelkää, oikein kilttejä ovat. Yksikin lensi melkein nenään kiinni, päristeli ja tuijotteli siinä aikansa ja jatkoi menojaan :)
Pirjo, sinulle myös, oikein pirtsakkaa tätä vuotta!
Ampiine